Huantsan

Olin yhteyksissä Jussiin ja Tomiin tuossa eilen.. pyytelin lähettämään pienen reissukertomuksen kuvien kera, joten tässäpä Jussin kuvaus reissun kulusta:

Paajoukon suunnatessa kohti Suomea, suuntasimme tomin kanssa kohti harvoin kiivettya ja vaativaa Huantsania, joka oli myos taman reissun paatavoitteemme. Tuolle lahes 6400 metriin kohoavalle vuorelle on kiivetty vain reilut kymmenen kertaa, joka kertoo ainakin jotain sen vaativuudesta. Tana vuonna olimme toden nakoisesti ainoat sen seinamille kiivenneet henkilot.

Pienimuotoiseen retkikuntaamme kuului meidan lisaksemme perulainen Americo ja muutama kantaja/kokki, joiden avulla varusteet siirtyivat nopean aikataulumme vaatimissa puitteissa kohti jaatikkoleiria.

Lahetyminen vaati kaikkiaan nelja paivaa ja matkan varrella jouduimme selvittamaan niin moreeni-, kallio-, kuin jaarinteita. Lahestymisen aikana Tomi karsi paskataudista ja joutui oksentelun ja ripulin takia koville. Viidennen paivan aamuna kaikki oli kuitenkin kunnossa, suunnatessamme Huantsanin Nort-West Ridgelle.

Alku sujui lupaavasti ja kiipesimme ripeasti 60-80 asteista jaa-/lumirinnetta kohti esihuippua. Reilun 5800 metrin korkeudessa jouduimme kuitenkin tiukan valinnan eteen, silla siirtyessamme harjanteelta seinaman puolelle, havaitsimme lumiolosuhteiden olevan huomattavan vaaralliset. Lahiaikojen sateiden vuoksi laattalumivyoryn riski oli liian suuri otettavaksi ja jouduimme kaantymaan takaisin ja Huantsanin valloitus jai odottamaan ensi kesaa.

Nyt juuaan vitusti kaljaa ja tomi on ihan sekaisin....

jussi ja (tomi)

tomi on tarinan kuvitteellinen henkilo, jota ei tule sotkea todelliseen elamaan eika pida ottaa liian vakavasti